Ostoksilla Laugavegurilla

Pyhitin koko eilisen shoppailuun, taisi olla ensimmäinen ostospäivä täällä. Islanti kun ei ole mikään shoppailijan paratiisi, ellei sitten omista ylimääräistä tukkua rahaa ja tykkää pukeutua todella ennakkoluulottomasti ja rohkeasti. Meillä oli muutama kuukausi sitten pari belgialaista kylässä (silloin kun ajettiin Islannin ympäri) ja kyseiset tyypit kyllä haukkoivat henkeään Reykjavikin keskustan pääkadulla, Laugavegurilla. Lyhyesti sanottuna täällä vallitsee se ihan perus skandinaavi “leggarit ja pitkä yläosa”, poikkeuksena Suomesta kyseisiä vaatekappaleita ei ole napattu Henkalta tai Ginasta, vaan jostain keskustan lukuisista design-kaupoista (joista mä jaksan puhua loputtomasti). Aika vapaasti saa pukea päälleen mitä vaan uskaltaa ;)

Yksi mun lempiliikkeistä on KronKron. Siellä myydään niin henkeen ja vereen  umpi-islantilaisia korkokenkiä, että huh!  Näitä kenkiä kokeilin eilen:

(Klikkaa kuvaa niin näät lisää kuvia ja pääset KronKronin kotisivuille)
Aika hurjat vai mitä?? Normaalit juhlakengät esim. mun työpaikalla Kaffibarinnissa. Ja voin sanoa että kun iskin noi jalkaan, tiesin tarkalleen miksi naiset käyttävät tällaisia monstereita. Englanniksi sanottuna tunne oli äärimmäisen “empowering”, nämä kengät jalassa miehet on vain roskia, joita voi poimia jos siltä tuntuu. Ah!

Jos ei ihan kaikkeen uskalla, niin ehkä villapaita sitten? Islantilainen lopapeysa on ikuinen klassikko. Vielä silloin kun yliopistolla jotain asioita muka toimittelin, näkyi lopapeysoja tiuhaan niin nuorten opiskelijoiden kuin opettajienkin päällä. Ja vauvojen. Ja pikkukoirien.

Taisin itsekin vaipua islantilaiseen shoppailuhuumaan, kun kävelin Sputnik-nimiseen 2nd hand –kauppaan ja ensimmäinen asia mitä näin, oli kasa nahkashortseja.
Jep, n a h k a s h o r t s e j a. Ollakseni rehellinen, kävelin kassan kautta iloisesti ulos nahkashortsit mukanani. Surullista mutta totta. Vastaanpa nyt kysymykseen, mikä varmaan jokaisen lukijan päässä pyörii.
Ovatko nahkashortsit hienot?
[ ] kyllä
[ ] ei
[x] ne ovat jotain niin oksettavaa, ettei mielikuvitukseni ole koskaan edes keksinyt että sellaisia voisi olla olemassa.

Joskus vain rakastun asioiden rumuuteen.

 

Shortsit saattavat lähteä illaksi päälle, tänään alkaa Reykjavik Gay Pride ja meillä on liput avajaisseremoniaan tai showhun, mikälie. Vähän dragia ja paljon musiikkiesityksiä siis luvassa. Antaa kaikkien kukkien kukkia! (mutta toi sade vois kyllä loppua)

 

Loppuun asia, jota tulee ikävä: Paikalliset baarit ja kahvilat. Kotoisia, iloisilla väreillä niin sisältä kuin ulkoakin maalattuja puutaloja. Ikivanhoja, pehmoisia sohvia ja nojatuoleja, kukkatapetteja…