Taikauskoiset aislantilaiset

Istun just yliopistolla Háskóla torgilla oman läppärini kanssa dataamassa, koska meillä ei ole vieläkään kotona nettiä. Alakerran nuorelta sinkkumieheltä on kysytty, jos se haluiaisi jakaa langattomansa meijän kanssa, jos me maksetaan sen kuukausimaksut. Vastausta odotellaan ja pelätään. No anyways, suoraan tässä mun vieressä olevan koko seinän kokoisen ikkunan edessä on tikapuut, ja jotkut miehet on katolla hommissa. Hetki sitten nuori mies saapui kulman takaa oikealta puhuen matka- eli mobiilipuhelimeen, meinasi kävellä huomaamattomasti tikkaiden alta, mutta metriä ennen kenties hengenvaarallista alitusta mies huomasi tikkaat, kavahti, käveli taaksepäin ja kiersi tikkaat vähän sellainen "huh, säästyin 1000 vuoden epäonnelta" ilme kasvoillaan.

Nää on kyllä niin taikauskoista kansaa. Tosin ymmärtäähän sen, tonttuja on kaikkialla. Tontut kuuntelevat. Tontut tekevät kepposia... Ei sillä että mulla olisi varaa kuittailla, musta on tullut ihan kamala taikauskopelkuri täällä. Viime yönkin nukuin valot päällä, koska pelkäsin että huoneessani on joku hahmo. Lisäksi tuuli vinkuu ikkunan takana niin aavemaisesti, että ei voi olla pelkäämättä. Heräsin sitten jossain aamu seitsemän maissa siihen, että mulla on valot päällä ja unimaski silmillä.  Odotan poikaystävääni saapuvaksi, ettei tarvitse enää pelätä öisin, yhyy!

ps. mulle tuli eilen vähän ikävä Jyväskylään kun tsekkailin vanhoja kuvia. Aika kultaa muistot. Myös tällä videolla oli osuutensa jyväskyläikävään ja tellisnostalgiaan (=Tellervonkatu, ehkä jyväskylän paras kämppä asua).
 JAAHAS, tämä ei anna mun upata tota videota. Noh, yritän myöhemmin uudelleen. Yy-dyy-dyyd (kuten Ville taidokkaasti videolla ilmaisee).