Ennen lähtöä Islantiin tajusin kyllä, että tuulen- ja sateenkestävä takki pitää hankkia. Paasasin mamille ja dädille kuinka tuuli voi olla todella navakka ja tehdä lämpöisestäkin ilmasta kylmän. Tämän kaiken informaation olin empiirisesti havainnut oleskellessani Tanskanmaalla pidempiä aikoja.
No, eilen sain kuitenkin huomata, että tätä informaatiota ei voi suoraan soveltaa Islantiin. Sunnuntaina tsekkailin uutisista, että tiistaiksi on luvattu tuulta 15 m/s ja keskiviikoksi yli 20 m/s. Aika hurjaa menoa siis, jos on tottunut Suomen tukehduttavaan 3 m/s leppoisaan pikku tuuleen. Hengailin sitten kirjastolla sulkemisaikaan asti (22.00), mutta kun poistun lukusalin tuudittavasta kehdosta kirjaston aulaan, meinasin pissiä housuun. Isoista lasi-ikkunoista näin kuinka tuuli hakkasi seiniä, puut olivat n. 90 asteen kulmassa maahan ja tuuli vinkui ikkunoiden raoista niin sairaan kovaa, että se oli mulle ihan uutta. No, peloissani ja pakon sanelemana lähdin kävelemään ulos ja katsoin kuinka islantilaiset poistuivat nelivetomaastureillaan kirjaston pihalta täysin turvassa vallitsevalta myrskyltä.
Noh, n. 15m kirjastolta eteenpäin tienristeyksessä tuuli melkein kaatoi mut kumoon, sain paniikkikohtauksen ja aloin hyperventiloida. Paniikki vaihtui adrenaliiniksi, kun primitiiviset selviytymisvaistot puskivat jostain selkärangasta tai hypopatalautatamuksesta. Voin sanoa, että kyllä pelotti. Paikalliset tiesivät että näillä säillä ei paljoa kannata ulkona liikuskella ja olinkin ainoa jalankulkija näkösällä.
Kiipesin sitten portaat moottoritien yli menevälle sillalle, puristin molemmilla käsillä sillan kaiteita portaiden yläpäässä ja mietin muutaman sekunnin uskallanko edes mennä sillalle. Vaihtoehdot oli aika vähissä, joten menin, ja voi saatana. Sade piiskasi ties mistä suunnasta, kannan 2000kg painavaa gymbaggia olalla melkein kaksinkerroin taittuneena ja puristan sillan kaidetta joka askelmalla. En päästänyt sekunniksikaan irti. Pelkäsin kokoajan aivan helvetillisesti ja luulin lentäväni sillalta jonnekin autojen keskelle.
Illalla mulle tulkattiin lehdestä, että tällaiset kovat tuulet/myrskyt vahvistuvat aina iltaa kohti.
Tänään sain informaatiota, että eilisen kaltaiset myrskyt Islannissa ovat jämiä Amerikassa pyörineistä hirmumyrskyistä. Ja en epäile sekuntiakaan. Kyseessä ei ollut mikään pelkkä tuuli.
Täksi päiväksi on luvattu vielä kovempaa tuulta kuin eilen, joten taidanpa häipyä täältä yliopistolta viimeistään ennen seitsemää. Ai löörnd mai lessön yesterday.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
2 kommenttia:
Voi jösses mikä myrsky!!! :/ ja juteltiinko me just tota ennen ni koneella.. kannattaa juu jatkossa pysytella iha 4 seinän sisällä hui.. mitäs muuten kuuluu? jotain uutta? :) marika
Se oli ihan kamalaa... Onneks se on harvinaista, ja en mee toista ulos siihen keliin.. En tajuu tätä bloggeria, miksen mä nää mistään onko tullut uusia kommentteja?? Aina pitää selata kaikki tekstit, ei se voi olla niin vaikeesti tehty? Kysy erkiltä! :D
Lähetä kommentti