Lähtö.

Hyvää päivää,
reissublogini ensimmäinen merkintä. En tajua tästä koko hommasta vielä juurikaan mitään. Asia korjaantunee. Juttuhan on niin, että meikä muuttaa Islantiin. Humanistimatikalla lentokoneen lähtöön on vajaa kuusi tuntia. Pelottaa. Luin Finnairin sivuilta, että yksi ylipainokilo maksaa 10€, ei siis kauheasti hotsita maksaa vaikka viidenkympin lisämaksua. Matkalaukku painaa nimittäin hyvin, hyvin paljon. Se on täynnä toppahousuja ja sateenpitäviä takkeja.

Syy, miksi päätin alkaa kirjoittaa blogia on yksinkertainen: purkautumisentarve, plus halu saada ylös muistoja. Nyt huijasin pikkasen, oikea syy on nimittäin se, että olin ostanut itselleni yhden (1) Otto Jäägreippi lonkeron jääkaappiin juotavaksi ennen lähtöä Islantiin. Vanhasta kokemuksesta tiedän, että lonkeroa ja karjalanpiirakoita tulee aina eniten ikävä. Mutta mä unohdin juoda sen perkeleen lonkeron! Eikä matkalaukussaole tilaa enää millekään. Vaikka oishan mulla tässä muutama tunti aikaa juoda se, mutta ei pysty, koska olen sisäisesti niin suuressa paniikissa, että appelsiinimehu on ainoa minkä saan taisteltua alas.

Tänään aamuyöstä neljän maissa suomen aikaa mun pitäisi olla uudessa kodissa perillä. Harmi vaan, että tiedän vain katuosoitteen ja numeron, en esimerkiksi sitä, mitä ovessa lukee. Avaimia ei ole. Vuokranantaja saattaa tulla vastaan bussipysäkille. Toivottavasti pääsen sisätiloihin yöksi.


Perhosia vatsassa 2000. Apua. Paniikki. Pelottaa.